MS-taudin oireiden hoito
MS-potilaat ovat usein väsyneitä. Mitä silloin kannattaisi tehdä?
MS-potilaat kokevat usein kroonista uupumusta, jota voi esiintyä sairauden kaikissa vaiheissa. Uupumukseen voi olla useita syitä, ja usein sen taustalla on monia samaan aikaan vaikuttavia tekijöitä, kuten heikentyneet fyysiset voimat ja masennus. Lisäksi on olemassa pitkäaikainen uupumusoireyhtymä. Kyseessä on lamaannuttava uupumus, jota voi ilmetä monien eri sairauksien yhteydessä, mutta joka on melko tyypillinen juuri MS-potilaille.
Uupumuksen hoito ei pyri vaikuttamaan sen syyhyn, mutta jos uupumuksen ensisijainen syy on esimerkiksi masennus, se tulisi hoitaa erikseen. Uupumusoireyhtymän yhteydessä tulisi ensin kokeilla pieniä muutoksia jokapäiväiseen elämään. Suositeltavaa on esimerkiksi pitää säännöllisiä taukoja ja lepohetkiä. Hyötyä on usein myös kuntoiluohjelmasta, johon kuuluu säännöllinen lihasharjoittelu rasittamatta kuitenkaan lihaksia liikaa. Lääkehoidosta kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Lihasjäykkyys eli spastisuus
Spastisuus tarkoittaa lihasjäykkyyttä eli lihasjänteyden kasvua, lihaksen tahatonta liikettä. Liiallista lihasjäykkyyttä ilmenee MS-potilailla etenkin nopeita liikkeitä tehdessä, ja se johtuu vaurioista aivojen ja selkäytimen liikehermoradoissa. Koska lihakset voivat samalla kouristella, spastisuuteen liittyy usein myös kipuja.
Miten lihasjäykkyyttä hoidetaan? Onko siihen tarjolla muuta apua lääkkeiden lisäksi?
Hoito riippuu oireen vaikeudesta. Yleisimmin käytettyjä ja parhaiten vaikuttavia lääkeaineita ovat baklofeeni ja titsanidiini. Ne vaikuttavat suoraan keskushermostoon eli aivojen ja selkäytimen hermosoluihin. Jos potilas pystyy kävelemään hoidon alussa, annostusta lisätään vähitellen. Muuten lääkitys voi johtaa lisääntyneeseen uupumukseen tai polvet saattavat pettää kävellessä, kun lihasjäykkyys lievittyy. Jos lihasjäykkyys voidaan paikantaa selvästi eikä se ole levinnyt laajalle, vahingoittuneisiin lihaksiin annetuista botuliinipistoksista saattaa olla apua. Pistosten vaikutus kestää yleensä noin kolme kuukautta, minkä jälkeen hoito uusitaan tarvittaessa.
Lihasten rentouttamiseen ja liikkuvuuden palauttamiseen voi käyttää myös lääkkeetöntä fysioterapiaa kaikkine hoitokeinoineen (lämpöhoito, kylmähoito, liikehoito jne.). Spastisuuden eli liiallisen lihasjäykkyyden vuoksi tavalliset tahdosta riippumattomat liikesarjat häiriintyvät, joten koordinaatioharjoitukset ovat myös tärkeitä (fysioterapia, vesiterapia).
Mikä on baklofeenipumppu?
Baklofeenipumpun avulla lihasten jäykkyyttä vähentävää lääkettä voidaan antaa tasaisesti suoraan selkäydintilaan ihon alle asetetun lääkesäiliön ja pumppujärjestelmän kautta. Näin haluttuun kohteeseen eli selkäytimeen saadaan kerralla tavallista suurempi pitoisuus vaikuttavaa lääkeainetta, eikä pumpun käyttöön liity koko elimistöön vaikuttavia haittavaikutuksia. Pumpun käytön ehtona on, että jalkojen lihasjäykkyys johtuu paikallisista selkäydinvaurioista, joihin eivät ole auttaneet edes suuret lääkeannokset. Baklofeenipumppu sopii vain osalle potilaista, ja heidän tilansa tulisi olla vakaa. Pumpun toimintaperiaatteen selittäminen ja pumpun asentaminen vievät paljon aikaa, ja pumppu voidaan asentaa vain sairaalassa. Komplikaatioiden riski on huomattava, mutta jos pumpun käyttöön on riittävä syy ja pumppu toimii kunnolla, hoito voi antaa hyviä tuloksia.
Neuvoja masentuneille MS-potilaille
Masennus on erittäin yleistä MS-potilailla mutta ei kuitenkaan yhtään sen yleisempää kuin muillakaan potilailla, joilla on jokin pysyvään vammaan johtava pitkäaikaissairaus, jonka hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Tässä yhteydessä nousee aina esiin kysymys, johtuuko masennus sairaudesta (reaktiivinen masennus) vai onko masennus oma oireyhtymänsä, joka on kehittynyt joko ennen MS-taudin ilmenemistä tai sen jälkeen. Reaktiivinen masennus on todennäköisesti yleisempää.
Hoidon valinta riippuu masennuksen vakavuudesta. Vanhemmilla masennuslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, kuten uupumuksen lisääntyminen tai virtsarakon toimintahäiriöt, joita ilmenee etenkin MS-potilailla. Uudempiin masennuslääkkeisiin liittyy vähemmän haittavaikutuksia. Usein masennuksen hoitoon tarvitaan myös psykoterapiaa ja sosiaalilääketieteen hoitokeinoja. Hyvällä perhe-elämällä on luonnollisesti suuri merkitys masennuksen hoidossa. Monien muiden palveluiden ja hyödyllisten neuvojen lisäksi MS-liitto (www.ms-liitto.fi) tarjoaa myös tähän ongelmaan liittyvää neuvontaa MS-potilaille ja heidän perheilleen.
Virtsarakon toimintahäiriöt voivat rajoittaa paljonkin MS-potilaan elämää. Millaisia rakon toimintaongelmia MS-taudin yhteydessä voi ilmetä?
Virtsarakon toimintahäiriöt johtuvat MS-taudin aiheuttamista muutoksista aivojen ja selkäytimen hermokeskuksissa ja -radoissa. Yleisin toimintahäiriö on kyvyttömyys pidättää virtsaa rakossa pitkiä aikoja. Tällainen häiriö aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan tarpeen virtsata: virtsaa karkaa, ellei potilas pääse heti vessaan. Virtsarakon toimintahäiriö voi tarkoittaa myös sitä, ettei potilas pysty virtsaamaan halutessaan, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että rakko täytyy tyhjentää katetrin avulla.
Miten virtsarakon toimintahäiriöitä hoidetaan? Voiko niitä estää esimerkiksi tekemällä lantionpohjan harjoituksia?
Virtsarakon toimintahäiriöiden yhteydessä täytyy ensin selvittää, onko kyseessä rakkotulehdus, ja se täytyy tarvittaessa hoitaa. MS-potilailla yleisin rakon toimintahäiriö on pakkoinkontinenssi (voimakas virtsaamistarve), jota voidaan hoitaa lääkkeillä ja virtsarakon harjoituksilla. Harjoitteluun kuuluu tietoinen pyrkimys pitkittää virtsaamiskertojen väliä, ja potilas pitää harjoittelusta kirjaa. Lievissä tapauksissa voi olla apua juomatottumusten muuttamisesta, eli vähennetään illalla juodun nesteen määrää ja vältetään kahvia ja alkoholia. Tarjolla on monia lääkevaihtoehtoja. Jos lääkitys ei kuitenkaan auta toimintahäiriöön ja rakkoon jää liian paljon jäännösvirtsaa, komplikaatioiden välttämiseksi täytyy turvautua säännöllisesti katetrointiin tai jopa pysyvän katetrin käyttöön. Kyseessä on iso toimenpide, mutta se helpottaa monen rakon toimintahäiriöistä kärsivän elämää.
Niin sanotun rasitusinkontinenssin hoidossa lantionpohjan lihasten harjoituksista voi olla hyötyä. Rasitusinkontinenssia ilmenee yleensä ikääntyneillä naisilla, joilla virtsaa karkaa pieniä määriä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi yskiessä. Pidätyskykyä voi parantaa harjoittamalla lantionpohjan lihaksia.
Miten sukupuolielämän ongelmia voi hoitaa?
Sukupuolinen suorituskyky toimii tietyssä määrin osana tahdosta riippumatonta hermojärjestelmää eli refleksinomaisesti. MS-tauti voi vahingoittaa näitä refleksejä. Tuntohäiriöt sukupuolielinten alueella voivat myös heikentää normaaleja sukupuolitoimintoja. Virtsarakon toimintahäiriöiden tavoin sukupuolielämän häiriöt ovat yleisiä MS-potilailla, mutta usein ei potilas eikä lääkärikään puhu niistä. Yleensä MS-potilaiden sukupuolielämän häiriöt liittyvät suoraan itse sairauteen eivätkä ole pelkästään psyykkisiä, vaikkakin psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten potilas tulee toimeen sairauden kanssa.
Potenssiongelmista kärsivät miehet ovat käyttäneet erektiohäiriöiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä hyvin tuloksin, vaikka niiden vaikutuksesta nimenomaan MS-taudin yhteydessä ei olekaan vielä tehty laajoja tutkimuksia.
MS-tautia sairastavilla naisilla voi ilmetä epämiellyttäviä tuntemuksia sukupuolielinten alueella. Sukupuolielämän ongelmissa voit kääntyä lääkärisi puoleen.
Viitteet
1. Brañas P, Jordan R et al. Treatments for fatigue in multiple sclerosis: a rapid and systematic review. Health Technology Assessment 2000;4(27): 1–61.
2. Rammohan KW, Rosenberg JH et al. Efficacy and safety of modafinil (Provigil®) for the treatment of fatigue in multiple sclerosis: A two centre phase 2 study. Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry 2002; 72: 179–183.
